parkkikset, kortteliralli ja liftaus
Täysi-ikäisten kavereiden kyydissä pääsi ”pillurallia” Hämeenaukiolta Kolmiopuistolle ja takaisin sekä Karavaaniin. (nainen s. 1963)
Kävelemisen ja pyöräilyn lisäksi kartsalla kuljettiin myös mopolla, moottoripyörällä ja autolla. Korttelirallin ajaminen ja välillä kauempanakin pistäytyminen olivat olennainen osa kartsalla hengailua. Moottoripyörän tai auton kyytiin pääseminen oli monelle pyrkimyksenä ja ohi lipuvia autoja tiirailtiin usein mahdollisen kyydin toivossa.
Pojat ajoi autoilla/moottoripyörillä ohitse ja niitä kytättiin. Rekkareita osattiin ulkoa. (nainen s. 1960)
parkkipaikat
Välikatu oli 1950- ja 1960-luvuilla moottoripyörillä kulkevien nuorten kokoontumispaikka. Keskuskadun ja Välikadun kulmaan 1950-luvulla valmistunut Shell ja Välikadulla, nykyisen Granitin parkkipaikan kohdilla sijainnut parkkipaikka olivat pyörillä liikkuvien nahkarotseihin sonnustautuneiden nuorten kohtauspaikkoja.
Myöhemmin 1970-luvulta lähtien kohtauspaikoiksi valikoituivat useat keskustan parkkipaikat. Välikadun parkkipaikkaa kutsuttiin alaparkiksi, Hämeenkadun ja Temppelikadun kulmassa oli vastaparina yläparkki. Myös Keskuskadun ja Junailijankadun kulmassa sijainnut parkkipaikka sekä Sokoksen takana ollut parkkis olivat suosittuja pysähdyspaikkoja.
Suosittu parkkipaikka oli myös Keskuskadulla, siellä oli paljon prätkäläisiä ja niitä joilla oli usein joku vanha amerikanrauta.. (nainen s. 1960)
Vanhempana ystäviä nähtiin alaparkissa… Nykyisellä graniitin aukiolla… Oli hiekka ja asfaltti parkkis, myös ala ja ylä parkkis oli olemassa. Ylä parkkis on nykyisen TE toimiston alla… Ala parkkis AGn edessä… (mies s. 1978)
autolla reitti oli hämeenkatu, välikatu, kauppakatu, keskuskatu, kalevankatu, lasitehtaantie. Pysähdyspaikkoja oli karavaani, alaparkki välikadulla, hämeenkatu 6 :n parkkipaikka. (mies s. 1965)
kortteliralli
Oma lukunsa oli myös Hämeenkatu, johon jäätiin kartsailtoina kadunvarteen parkkiin kuuntelemaan musiikkia, tapaamaan kavereita ja tekemään lähempää tuttavuutta. Hämeenkatua ajettiin hitaasti päästä päähän, mikä välillä aiheutti harmaita hiuksia kadun asukkaille. Poliisi järjesti korttelirallin hillitsemiseksi ratsioita, mutta autojen kiertoa se ei pahemmin hillinnyt.
Kirkkopolun alkupäässä oltiin parkissa ja ”ykkösparkki” oli sen rivin ensimmäinen auto. Siihen pyrittiin poikakaverin kanssa ja autossa sitten oltiin ja pussailtiin koko ilta. (nainen s. 1960)
pojat tuli jututtamaan tai pyytämään kyytiin, kun istuskeltiin rappusilla, kyllä siellä pientä sutinaakin oli (nainen s. 1964)
Rinkiä kiertäviä autoja joskus ratsattiin ja tuli sakot jos oli ajanut tarkkailupisteen ohi kolme kertaa. (nainen s. 1966)
Autolla ajettiin välillä karavaanille lenkki ettei poliisit ole perässä ja anna sakkoja huviajelusta. (nainen s. 1973)
Korttelirallin reitti on muuttunut hieman eri vuosikymmeninä, mutta peruskierros on pysynyt jatkuvasti samana: Hämeenaukiolta Kolmiopuistoon ja takaisin. Kääntymispisteissä on kuitenkin eroavaisuuksia ja vaihtelumahdollisuuksia, välillä Hämeenkadun alapäässä käännyttiin jo Sokoksen korttelin kohdilla takaisin, yläpäässä käännös voitiin tehdä myös Kirkkopolulla. Kierrosta oli mahdollista tehdä myös Teräksen korttelia kiertäen.
P-rinkiä ajaen kolmiopuistolta Hämeenkadun päähän ja takaisin. (nainen s. 1960)
Autot ajoivat Hämeen aukiolle asti ja alhaalla vaihteli se, mistä koukattiin takaisin ylöspäin. (nainen s. 1967)
Kuljettiin ns ”pimppistä” Osuuspankin kulmalta ylös Hämeenkatua ja Seppälän kulmalta takaisin alas… siitä Muoti-Hovin kohdalta. Autoilla käytiin kääntymässä Sokkarin ympäri tai kolmiopuiston ympäri ja yläpäässä Hämeenaukiolla. (nainen s. 1970)
karavaani
Välillä tehtiin pidempi lenkki Kolehmaisenkatua pitkin Helsingistä Hämeenlinnaan ja Tampereelle johtaneen valtatien varressa sijainneelle Karavaani-huoltoasemalle. Toinen pidemmällä ollut autoilukohde oli Punkan Esso, jossa käytiin usein yömyöhäisellä kahvilla ja sämpylällä. Erityisesti Karavaani toistuu kerätyssä kartsamuistoaineistossa tärkeänä nuorisopaikkana läpi vuosikymmenien.
Lisäksi käytiin ahkerasti Karavaanissa, joskus jopa kävellen, jollei kukaan ottanut kyytiin. (nainen s. 1967)
Karavaanin valmistuttua 1960-luvun lopulla siitä tuli heti suosittu pistäytymispaikka. Karavaanissa käytiin yleensä juomassa kahvia, tapaamassa tuttuja kavereita ja katselemassa tuntemattomia läpikulkumatkalaisia. Karavaanissa pysähtyivät monet aikansa kuuluisuudet keikkamatkoillaan. Muun muassa Irwin ja Juice poikkesivat useasti Karavaanissa ja välillä siellä myös esiintyi muusikoita. Karavaani oli auki pidempään kuin muut kaupungin kahvilat ja se tarjosi nuorison 1970-luvun alussa hiipuneen baarikulttuurin tilalle korvaavan sisätiloissa olleen ajanviettopaikan.
Ja välillä Karavanin ohi ajoa – ikkunoista näki hyvin oliko siellä ketään tärkeää istumassa… (nainen s. 1960)
Kartsalta Karavaaniin kulki autoralli. Karavaaniin kokoonnuttiin usein isolla porukalla. (nainen s. 1968)
Karavaanissa käytiin kahvilla/kaakaolla ja vessassa. Aina oli kavereita, joilta sai kyydin, kun itsellä ja parhaalla likkakaverilla ei vielä korttia ollut. Karavaanissa oli tosi kiva käydä! Etenkin kesällä istuttiin paljon siinä terassilla. (nainen s. 1969)
liftaus
Liftaus oli erityisesti 1970-luvulla suosittua ja kyyditön pääsikin peukalokyydillä helposti Karavaanille. Puputin Keskuskadun puoleisessä kulmassa oli kartsailtaisin jopa Pellisen talolle asti ulottuva liftausjono, jossa oli tarkat säännöt siitä, kuka oli seuraavaksi kyytivuorossa. Välillä jonossa tuli kinaa, kun joku pääsi keskeltä jonoa kyytiin ja toiset joutuivat jatkamaan jonossa seisoskelua.
Tytöille tuli joskus vähän sanomista jos etuiltiin liftausjonossa (ensimmäiset olivat aina Puputin kulman päässä ja viimeiset seisoivat ns. Pellisen talon nurkilla. (nainen s. 1960)
huoltoasemat suosikkeja – liftattiin aina puputin kulmasta joko Karavaanille tai Punkan Essolle Tai sitten karavaanilta Tavernaan.. paljon just liftaamisen kautta etittiin jätkii ja saatiin tuttavuuksia. kuka tyttö nyt lähtee kävellen karavaanille puputiin kulmasta.. en minä ainakaan. (nainen s. 1962)
Takaisin keskustaan liftattiin Karavaanin edustalla ollen liikenneympyrän seisakkeella. Välillä voitiin lähteä kävellen kaupunkiin päin, jolloin oli tärkeää olla oikealla puolella tietä mahdollisen kyydin saamiseksi.
Karavaanin edessä vähän nykyisestä liikenneympyrästä kaupungille päin oli seisake, ns. liftauspaikka, josta liftattiin takaisin kartsalle. Välillä ei edes käyty liftausten välissä Karavaanissa, vaan liftattiin samantien takaisin, jos oli vaikka joku tietty auto ja sen seurue kiikarissa. (nainen s. 1965)
Karavaaniin liftaamisen lisäksi peukalokyydillä kuljettiin myös pidempiä matkoja erityisesti kesäisin. Kyydillä pääsi kätevästi lähialueiden tanssi- ja keikkapaikoille, mutta kyllä liftaten onnistui myös esimerkiksi reissu Ruisrockiin.
Liftausta ei vielä 70-luvulla mielletty vaaralliseksi, mutta vuosikymmenen lopulle tultaessa tuntemattomien kyytiin menemisen vaaroista alettiin puhu yleisesti. Muun muassa Yleisradio julkaisi valistusvideon liftauksen riskeistä.
Karavaanilla käyminen hiipui hiljalleen 1990-luvun aikana. Lopullisesti Karavaanille kulkeminen loppui, kun huoltoasema suljettiin 2000-luvun alussa ja koko rakennus purettiin pois. Myös kortteliralli on hiljentynyt keskustassa kartsameiningin hiivuttua Hämeenkadulla 2000-luvulle tultaessa. Tästä huolimatta moni entinen nuori saattaa vanhojen aikojen muistoksi edelleen kaartaan autolla vanhan korttelirallireitin keskustan ympäri!
JAA!
SELAA MUITA PAIKKOJA!
