11. Rautatieasema

asemat ja yhteydet muille paikkakunnille

Aina haikailtiin Helsinkiin ja joskus päästiin sielläkin käymään, mutta vain ostoksille ehkä kerran pari vuodessa (nainen, s. 1960)

Lyhyt junaetäisyys Helsinkiin on edesauttanut monien nuorisokulttuurin virtausten saapumista Riihimäelle. Junia kulki Helsinkiin tiheästi ja käynti pääkaupungissa onnistui vaivatta. Helsingissä käytiin erityisesti ostoksilla, mutta myös pääkaupungin laajempi musiikkitarjonta houkutteli nuoria matkustamaan. Ja vaikka Helsinkiin ei käytännössä kovin usein olisi päässytkään piipahtamaan, oli jo pääkaupunkiseudun saavutettavuus omiaan luomaan tunnetta isompien ympyröiden läheisyydestä. Moni myös koki kaipuuta isompaan kaupunkiin ja muutto pois Riihimäeltä siinsi usean nuoren mielessä.

Riihimäki oli sopivan pieni kaupunki asua ja lyhyt matka esim. Helsinkiin. (mies s. 1963)

Helsingin teatteri ja musiikin tarjonta oli nuoruudessani aivan mahtavaa. (nainen s. 1957)

Hyvä nuoruus, turvallinen ja kuitenkin lähellä Helsinkiä, missä kävin teatterissa ja ostoksilla. (nainen s. 1959)

Tienviitat kertovat myös mihin riihimäkeläisten nuorten ajatukset oli suunnattu. RKM-kokoelmat.
Tienviitat kertovat myös sen, mihin monen riihimäkeläisen nuoren ajatukset olivat suunnattu. RKM-kokoelmat.
Matkat helsinkiin

Riihimäen kaupungin nuorisotyössä pitkän uran tehnyt Irja Sarnama teki 1950-luvulla tutkimuksen Helsingin vaikutuksesta Riihimäen nuorisoon. Tutkimuksessa selvitetään, miksi ja kuinka usein nuoret matkustivat Helsinkiin ja mitä seurauksia, hyviä ja huonoja, Helsingin läheisyydestä on. Tutkimuksesta selvisi, että suurin osa kyselytutkimukseen vastanneista tytöistä ja yli kolmannes pojista matkusti Helsinkiin vaateostoksille.

Neitosista vastasi 74 % käyvänsä Helsingissä ostoksilla ja varsinkin juuri keväällä, jolloin oli vapuksi saatava uusi puku, käsineet jne. […] Määrätyssä iässä olevat pojat käyvät niinikään ostamassa olkapääryppyiset nahkapuseronsa pääkaupungista. Kapealahkeiset housut vieläpä teetetään Helsingissä ja mokkaiset ”korkeakantaiset ja kipp[ur]akärkiset” muotikengät ostetaan sieltä. Valikoima on kuulemma suurempi ja kaikkia muodin viimeisimpiä huutoja ei heti ole saatavissa kauppalastamme. Pojista 38 % ilmoitti ostokset [Helsingin] käyntinsä syyksi. Aikaisemmin oli muodinseuraaminen naisväen erikoisoikeus, mutta nyt tuntuu siltä, että nuorukaiset pitävät tarkoin huolta muodin viimeisimmistä oikuista ja haluavat olla puettuna aina sukanväriä myöten ”tip-top”.

Rautatieasema Paloheimonkadulta päin kuvattuna. Kuvaaja Odert Lackschewitz. RKM-kokoelmat.
Rautatieasema Paloheimonkadulta päin kuvattuna. Kuvaaja Odert Lackschewitz. RKM-kokoelmat.
Rautatieasema oli lähtöpisteenä myös pidemmille matkoille. Nuoria Riihimäen asemalla aloittamassa matkaa saksalaiseen ystävyyskaupunki Bad Segebergiin vuonna 1984. Kuva Pertti Kosonen, Nuorisopalveluiden valokuvakansio.
Rautatieasema oli lähtöpisteenä myös pidemmille matkoille. Nuoria Riihimäen asemalla aloittamassa matkaa saksalaiseen ystävyyskaupunki Bad Segebergiin vuonna 1984. Kuva Pertti Kosonen, Nuorisopalveluiden valokuvakansio.
risteysasema

Riihimäen keskeinen sijainti monen isomman paikkakunnan risteyksessä mahdollisti nuorille liikkumisen oman kaupungin ulkopuolelle. Helsingin lisäksi käytiin ainakin Hämeenlinnassa, Hyvinkäällä ja Järvenpäässä sekä keikoilla että ostoksilla. Vastaavasti myös muilta paikkakunnilta, erityisesti Riihimäen lähikunnista oli hyvät yhteydet kaupunkiin. Riihimäen kartsameiningistä pääsivätkin nauttimaan myös mm. Janakkalan, Lopen, Hausjärven ja Tervakosken nuoret.

Musiikkimaku yleinen 70-luvun poppi ja rokki. Hurriganes tietysti paras. Hurrien keikoilla käytiin Riihimäen lisäksi Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa (Helsinkiin ei saatu lähteä). (nainen s. 1959)

Sunnuntaisin käytiin Riksussa kartsalla ja linja-autoasemalla istuskelemassa kundien kanssa.Viimenen bussi lähti sunnuntaisin 18.00 Tervakoskelle,jolla päästiin kotiin. (nainen s. 1948)

Harmitti, kun asuin Ryttylässä. Tuntui että kaikki kiva jäi kokematta…Viikonloppuisin kyllä luuhattiin Riksussa, bussilla kuljettiin tai jonkun isä/sisko/kaveri kyyditsi kotiin. Joskus tultiin myös taksilla. (nainen s. 1960)

Odert_Lackschewitz_linja_autoasema-13
Linja-autoasema Odert Lackschewitzin kuvaamana. RKM-kokoelmat.

Ulkopaikkakuntalaisille nuorille linja-autoaseman baari tuli tutuksi, sillä siellä usein istuskeltiin odottamassa bussin saapumista. Rautatie- ja linja-autoasemat olivat muillekin nuorille hengailu- ja tapaamispaikkoina, vaikka välillä nuoria myös kiellettiin oleilemasta erityisesti rautatieasemalla. Osa nuorista myös tietoisesti vältteli rautatieaseman seutua erityisesti iltaisin. Ja nykyisinkin Riihimäen nuoria näkee istuskelemassa tyhjentyneen matkakeskuksen tiloissa.

Luvattomuudet olivat minun kohdallani pahimmillaan sitä kun kävimme aseman vessassa kusella vaikka aseman passipoliisin mukaan se ei ollut luvallista. (mies s. 1945)

Siellä linkkuasemalla saatiin olla (nainen s. 1948)

joo assalla oltiin ja assan vessat oli lämmittely paikkoja ja meikattiin. (nainen s. 1962)

Riihimäen linja-autoaseman terassilla kaikenikäiset nauttivat aurinkoisesta kevätpäivästä. Kuva Erkki Vaalle 1960-luvun alku, RKM-kokoelmat.
Riihimäen linja-autoaseman terassilla kaikenikäiset nauttivat aurinkoisesta kevätpäivästä. Kuva Erkki Vaalle 1960-luvun alku, RKM-kokoelmat.
JAA!
SELAA MUITA PAIKKOJA!

frontpage