15. Maauimala

uimalat ja muut uimapaikat

Monena kesänä ”asuttiin” maauimalassa. Se oli kesän paras paikka! (nainen s. 1973)

Riihimäki sai uuden ja modernin maauimalan vuonna 1956. Uimala oli ajanmukaisuudessaan ja toteutuksessaan niin onnistunut, että sitä tultiin ihmettelemään myös pidemmän matkan päästä. Spede Pasanen kävi jopa kuvaamassa Millipilleri-elokuvansa (1966) uimahyppykohtauksia Riihimäen maauimalan hyppytornista.

Uinti, maauimalassa oli aivan ihanaa vaikka ihan itsekseenkin. (nainen, s. 1957)

Maauimala 1960-luvun lopulla. Kuva Arvo Haakana, RKM-kokoelmat.
Maauimala 1960-luvun lopulla. Kuva Arvo Haakana, RKM-kokoelmat.

Uusi maauimala korvasi Peltosaaressa kesällä 1926 avatun uimalan, joka oli mitoitukseltaan ja toteutukseltaan riittämätön innokkaiden uimareiden tarpeisiin. Peltosaaren uimalassa naisten ja miesten puolet oli erotettu seinäkkeellä ja eri sukupuolta olevat uimarit näkivät toisistaan vain veden pinnan yläpuolella olevat päät. Uudessa maauimalassa häveliäisyyskäytänteet olivat höllentyneet ja uimalan koko alue oli pukuhuoneita lukuun ottamatta yhteistä.

Kuvassa näkyy Peltosaaren uimalaitoksen naisten ja miesten uimapuolen erottava seinäke. Kuva Valokuvaamo Ilmola, RKM-kokoelmat.
Kuvassa näkyy Peltosaaren uimalaitoksen naisten ja miesten uimapuolen erottava seinäke. Kuva Valokuvaamo Ilmola, RKM-kokoelmat.

Kesäisin ei ollut tavatonta, että maauimalaan mentiin päivittäin aamulla ja kotiin palattiin vasta sulkemisaikaan. Mukaan otettiin eväät ja pyyhkeet ja aika kului rattoisasti uiden ja kavereiden kanssa oleillen. Jos eväät olivat jääneet kotiin, kioskista sai ostaa lihapiirakoita, jäätelöä, munkkeja, karkkia ja juomaksi limpparia. Kesän päätyttyä Riihimäen kaduilla törmäsi vielä 1960-luvulla moneen vihreätukkaiseen nuoreen – voimakas kloorivesi oli muuttanut vaaleatukkaisten hiukset vihertäviksi!

uimala oli ykkönen siellä meni päivät kavereiden kanssa. (nainen, s. 1962)

Maauimalassa päivisin ja öisin uimassa. (nainen s. 1970)

Ajoittamaton värikuva maauimalasta. RKM-kokoelmat.
Ajoittamaton värikuva, jossa näkyy maauimalan katsomo sekä sisäänkäynnin ja pukukoppien yhteydessä aiemmin toiminut  kioski. RKM-kokoelmat.

Koska Riihimäen keskustan tuntumassa ei ole luonnostaan uimapaikkoja, on maauimala ollut heti valmistumisestaan lähtien myös suosittu paikka luvattomille yöuinneille. Uimalaa ympäröinyt aita oli helppo ylittää ja kiinnijäämisen riski oli suhteellisen pieni, koska juosten pääsi pinkaisemaan poliiseja karkuun. Seuraavassa päiväkirjakatkelmassa 16-vuotias tyttö kirjoittaa yöllisestä uimalaretkestä ja kartsameiningistä:

20.7.1993 Tiistai
– – – päätettiin vähän juhlia, syöpöteltiin ja ryypättiin. Lähettiin 12 aikaan uimalalle päin (tällä kertaa oli uikkarit päällä). Meno kesti kauan kun oltiin kännissä ja välillä pysähdyttiin tekeen
spagaatteja ja kärrynpyöriä ja käytiin puistossa karusellissa. Uimalan takaportilla nähtiin pari kaveria, ne tuli mukaan. Aidan ylitys oli vaikketa ”sillä” päällä, mutta onnistui lopulta. Uimalassa
oli muutakin porukkaa. Riisuttiin & uitiin. Oli hauskaa ögen. Opeteltiin pää edellä hyppyjä. Meni överix. Joo-oo… Kaikilla muilla oli päällä paitsi H:lla, kun huomattiin että pollariauto oli toisella portilla. Otettiin jalat alle (kun oltiin ensi kahmittu reppu, uikkarit, villikset, pyyhe kangät etc. maasta) juostiin hulluna portille. Kamat yli, itse yli. Naurettiin. Hipsittiin Polarin koululle päin ja H puki. Lähettiin kaupungille H, R ja minä. Tukat märkänä bailattiin. Ei ollu ketään kartsalla. Lainattiin miesten pyörää. JOPAS! Jätettiin se UFF keräykselle. Muutkin oli tullu kartsalle. Mä + R jäätiin kirjastolle kun muut lähti ettiin menoa. Lainattiin uudestaan pyörää. IIIIHANAA! […] Lähettiin joskus 2 jälkeen nukkuun. Hauskaa oli. Hellurei! – – – (Päiväkirja yksityiskokoelma)

Maauimalan kurkkimisrei'istä on ollut monelle hupia. RKM-kokoelmat.
Maauimalan kurkkimisrei’istä on ollut monelle nuorena hupia. RKM-kokoelmat.

Riihimäeltä on kuljettu kesäisin uimaan myös lähialueiden luonnonvesiin. Suosituimpia paikkoja ovat olleet Paalijärven ja Hirvijärven uimapaikat. Uimaan voitiin mennä pyöräillen, vaikka matkaa kertyikin edes takaisin lähemmäs 30 kilometriä. Uimapaikkojen läheisyyteen voitiin jäädä myös yöksi telttailemaan.

Talvella uimaan pääsi vuodesta 1979 lähtien kun kaupunkiin valmistui sisäuimahalli. Uimahallissa ei hengailtu samalla tavalla kuin maauimalassa kesäisin, mutta kavereiden kanssa oli kiva käydä uimassa ja istuskella kahviossa. Uimalassa myös järjestettiin 1990-luvulla varhaisnuorille suunnattuja vesidiscoja, joissa kävi paljon nuoria uimassa, kuuntelemassa musiikkia ja pitämässä hauskaa.

kesäisin ”asuttiin” maauimalassa ja usein oltiin talvellakin uimassa. (nainen s. 1967)

Uimahallin vesisdiscot oli nuorempana tosi tärkeitä. (nainen s. 1978)

JAA!
SELAA MUITA PAIKKOJA!

frontpage