2. Puputinkulma

Nuorten kohtaamispaikat

Koko Hämeenkadun varsi Puputin kulmasta ylöspäin oli yhtä tapaamispaikkaa. (mies s. 1972)

Nuorison kartsaelämän keskipisteenä voidaan fyysisesti pitää Hämeenkadun ja Keskuskadun risteyksessä sijaitsevaa Puputin liikerakennuksen kulmaa. Puhujasta riippuen paikka kulkee monella nimellä: Puputin tai Puppari kulma, – nurkka tai – risteys. Vuonna 1938 suunniteltu komea funkkistyylinen kivitalo oli selvä maamerkki, johon oli helppo sopia tapaaminen. Keskeisen sijaintinsa vuoksi kulmassa seisoskellen pääsi myös tarkkailemaan katuvilinää aitiopaikalta.

Puputinkulma oli keskipiste, jossa koulusta tullessa seisoskeltiin hetken aikaa katselemassa lyseon poikia, Tytöt seisoivat Puputin nurkalla ja pojat Teräksen nurkalla. (nainen s. 1945)

Arvo Haakanan 1960-luvun alun kuva valmistuvan Karalinnan rakennustelineiltä Puputinkulmalle päin. Kuvassa näkyy nuoria sekä Puputin että Teräksen kulmalla. RKM-kokoelmat.
Arvo Haakanan 1960-luvun alun kuva valmistuvan Karanlinnan rakennustelineiltä Puputinkulmalle päin. Kuvassa näkyy nuoria sekä Puputin että Teräksen kulmalla. RKM-kokoelmat.
Nuorisoa seisoskelemassa Puputinkulmalla 1950-60-luvun vaihteessa. RKM-kokoelma.
Nuorisoa seisoskelemassa Puputinkulmalla 1960-luvun alussa. Vasemmalla näkyy nykyisen Laurelin kahvilan kulman katos. RKM-kokoelmat.
puputin risteys

Nuorten kokoontumispaikoille on ollut 1960-luvulla yhteistä niiden sijainti joko kadunkulmissa tai aukiolla. Yleensä suositun kokoontumispaikan läheisyydessä on myös sijainnut baari tai kioski. Suositut kokoontumispaikat ovat säilyneet samoina vuosikymmenistä toiseen. Puputin risteyksen pitkäkestoinen suosio selittyy erityisesti sen keskeisellä sijainnilla. Puputinkulmalla seistessä oli Hämeenkadun ja samalla koko riihimäkeläisen kartsakulttuurin risteyskohdassa.

Usein tavattiin Puputin kulmassa tai Riihilinnan edessä. Myös Välikadulla tavattiin (nykyinen Granitin aukio). (mies s. 1946)

Puputinkulma vuonna 1978. Kuva Olavi Penttilä. RKM-kokoelma.
Puputinkulma vuonna 1978. Kuva Olavi Penttilä. RKM-kokoelmat.
Puputinkulma Hämeenkadun suunnasta 1960-luvun lopulta. RKM-kokoelmat.
Puputinkulma Hämeenkadun suunnasta 1960-luvun lopulta. RKM-kokoelmat.

Puputin ja Teräksen kulman lisäksi myös risteyksen muut kulmat olivat nuorten suosiossa. Nykyisen Laurelin kahvilan sekä Osuuspankin kulma olivat tärkeitä maamerkkejä ja seisoskelupaikkoja. Osuuspankin rakennuksen paikalla sijaitsi aikaisemmin urheilu- ja kenkäkaupparakennukset, jotka purettiin uudisrakennuksen tieltä 1980-luvun alussa. Puputinkulmalla sijaitsi jonkin aikaa sekä 1970- että 80-luvuilla tien vieressä kaide, jonka päällä pystyi istuskelemaan. Osuuspankin ja Laurelin kahvilan kulmien etuna olivat katokset, jotka olivat erityisesti sateella suosittuja.

puputin kulma, makin kulma, osuuspankin kulma.. ja myöskin eka hapurilaispaikka mikä tuli riksuun.. oliks sen nimi Roll’s tai jotain.. (nainen s. 1984)

Teräksen kulma vuonna 1967. RKM-kokoelmat.
Nuoria Teräksen kulmalla vuonna 1967. RKM-kokoelmat.

Puputin kulmassa

Mä venttaan Puputin kulmassa,
Vaikka vähän on kalsaa talvella.

Mä venttaan tässä keväälläkin
Ja kesällä tietysti useimmin.

Ja kun syksyllä lehdet tippuu pois,
Mä en mihkään tästä häipyä vois.

Mä venttään; että mä näkisin Sut,
Josta ikäni olen haaveillut.

Se oli nääs kirjoitettu tähtiin,
Että Puputin kulmassa nähtiin.
(Irma Airisto: Runoja Riihimäelle, 1989)

muut kohtaamispaikat

Puputin risteyksen kulmien lisäksi kartsailtojen tapaaminen voitiin sopia myös muihin keskustan tuttuihin kadun kulmiin tai esimerkiksi liikkeiden edustalle. Tavallisempaa oli kuitenkin tulla kartsalla valmiiksi kavereiden kanssa, jolloin kokoontuminen oli tapahtunut jonkun kotona.  

Meidän tapaamispaikat oli aika vakiot ja ne oli varmaan sovittu jo viikolla koulussa. Aika usein me muistaakseni nähtiin yökkösen rappusten edessä tai Sukkulan rappusten luona. Välillä myös lasinpuhaltaja patsaalla. Peltsin puolella nähtiin yleensä korkeiden talojen luona, eli ”seiskarilla” tai tarhalla (Otavan Päiväkoti). (nainen s. 1978)

Vuonna 1982 järjestettiin Nuorisoriihi, jossa pohdittiin mm. miksi nuorison pitää seisoskella kauduilla. Kuvassa nuoret nykyisen Laurelin kahvilan edustalla. Nimikoimaton lehtileike 9.2.1982. Nuorisopalveluiden leikekirja.
Vuonna 1982 järjestettiin Nuorisoriihi, jossa pohdittiin mm. miksi nuorison pitää seisoskella kaudulla. Kuvassa nuoret nykyisen Laurelin kahvilan edustalla. Nimikoimaton lehtileike 8.9.1982. Nuorisopalveluiden leikekirja.

Ennen kartsalle lähtöä saatettiin virittäydyttiin tunnelmaan kuuntelemalla musiikkia, suunnittelemalla iltaa ja laittautumalla – alkoholiakin voitiin vähän maistella. Diskoiltoina kartsalle mentiin yleensä vasta tanssimisen jälkeen. Kartsalle ei useinkaan menty yksin, vaikka Hämeenkadulle päästyään helposti törmäsi tuttuihin.

Jos oli disco tms. tapahtuma tavattiin aika usein jollakin kaverilla ensin ja sitten siirryttiin muutaman hengen porukassa tapahtumaan. (nainen s. 1973)

Me näimme jonkun kotona ja meikkasimme yhdessä. Matkalla ehkä joimme vähän… (nainen s. 1974)

Yleensä lähdettiin jonkun kotoa. Ei kai kehdattu missään yksinään odotella. (nainen s. 1975)

nähtiin pitkin Hämeenkatua siellä oli silloin niin paljon porukkaa ettei mitään paikkaa tarvinnut sopia. Kavereiden kanssa usein nähtiin jonkun kotona ennen kartsalle mennoa (nainen s. 1977)

Popparityttöjä 1960-70-luvun taitteessa omassa huoneessa. Kuva yksityiskokoelma.
Popparityttöjä 1960-70-luvun taitteessa omassa huoneessa. Kuva yksityiskokoelma.

Puputinkulman suosio nuorison kohtaamispaikkana on hiipunut samanaikaisesti nuorten hengailupaikkojen muutoksen ja Hämeenkadun kartsakulttuurin hiipumisen myötä. Nykynuorisolle Puputinkulman sijaan Mäkkärin eli McDonald’sin edusta on tutumpi tapaamispaikka. Nuorten hengailupaikkojen eriytymisen myötä myös kokoontumispaikat ovat levittäytyneet laajemmalle alueelle. Nykyisin nuoret viettävät paljon aikaa Matkakeskuksen tyhjentyneissä tiloissa sekä Atomin ostoskeskuksen käytävillä.

JAA!
SELAA MUITA PAIKKOJA!

frontpage