3. Valion baari

Nuorten baari- ja kahvilakulttuuri

Lukioaikana mentiin yleensä koulun jälkeen Valion baariin. Siellä syötiin rahatilanteen mukaan joko yksin tai kaksin annos ranskalaisia perunoita ja jäätelöannoksia. (nainen s. 1950)

Baarit olivat erityisesti 1960-luvun ja vielä 1970-luvun nuorisolle tärkeitä kohtaamispaikkoja. Baari-nimitys tarkoitti ennen keskioluen myynnin vapautumista vuonna 1969 kahvilaa, jossa ei tarjoiltu alkoholia. Baareissa ei siis myöskään ollut ikärajaa ja niistä tulikin erityisen suosittuja hengailupaikkoja alaikäisten parissa.

Yksityiskohta, jossa näkee Valion baarin sijainnin Hämeenkadun ja Kauppakujan kulmassa. RKM-kokoelmat.
Yksityiskohta, jossa näkee Valion baarin sijainnin Hämeenkadun ja Kauppakujan kulmassa. RKM-kokoelmat.
baareissa istuminen

Vuonna 1971 julkaistun nuorisotutkimuksen mukaan suomalaisista 15-20-vuotiaista tytöistä yli kolmannes ja pojista noin puolet istui 1960-luvulla baareissa vähintään kerran viikossa. Baareissa istuskeltiin, juotiin ja syötiin, kuunneltiin jukeboxia ja pelattiin pajatsoa. Juomina tavallisimmat olivat kahvi, tee, limu ja kaakao, pikkusuolaisista sämpylät ja ranskikset. Välillä rahat riittivät erityiseen herkutteluun, jolloin voitiin ostaa jäätelöannos tai -sooda.

Valion baarin tiski 1970-luvun vaihteessa. Kuvaaja Timo Raunio. Yksityiskokoelma.
Valion baarin tiski 1970-luvun vaihteessa. Kuvaaja Timo Raunio. Yksityiskokoelma.

Seuraava hinnasto on peräisin Hämeenaukion Rengasbaarista vuodelta 1961.

baari_hinnasto_1961
Rengasbaarin hinnasto vuodelta 1961.

Ei mitään erikoista tehty, juotiin limua ja juteltiin.. (nainen s. 1948)

Mieleen jäi harmittelua, kun osa tutuista meni heti koulun jälkeen Hämeenkadun baareihin ja itsellä ei ollut niihin varaa. Hyöty jälkikäteen ajatellen: Ei tullut opittua tupakanpolttoa! (mies s. 1945)

Vakiopaikka oli Rity-talo [Kivitasku baari], mutta kyllä viikonloppun aikana tuli kierrettyä, monta muutakin paikkaa, erityisesti talvella, kun piti käydä aina välillä jossain lämmittelemäsä. Turinointia tuttavien kanssa, tutustumista tyttöihin ja viikonloppuisin piti lorauttaa limsan sekaan salaa hieman kossuakin. Porttikieltoa en koskaan saanut, mutta joskus loppui limsankin myynti koko pöytäkunnalle, kun joku kärähti lanttaamisesta, ja sit piti vaihtaa baaria tai siirtyä ulos (mies s. 1948)

Nuoria Valion baarissa 1970-luvun vaihteessa. Kuvaaja Timo Raunio. Yksityiskokoelma.
Nuoria Valion baarissa 1970-luvun vaihteessa. Kuvaaja Timo Raunio. Yksityiskokoelma.
Nuoria Valion baarissa 1970-luvun vaihteessa. Kuvaaja Timo Raunio. Yksityiskokoelma.
Nuoria Valion baarissa 1970-luvun vaihteessa. Kuvaaja Timo Raunio. Yksityiskokoelma.

Riihimäellä oli pelkästään keskusta-alueella lukuisia baareja, joilla jokaisella oli omat kantakävijänsä. Riihimäellä syntynyt Tuulikki Alsta (s. 1946) on kirjoittanut kaksi riihimäkeläisten nuorten baarielämää 1960-luvulla kuvaavaa romaania, joista Vakavat leikit (1966) sijoittui Katriina-baariin ja Häilyvät suhteet (1967) Valion baariin.

Tarkempi lista Riihimäen 1960- ja 1970-luvulla toimineista baareista ja niiden sijainnista täältä.

Torikadulla Hämeenaukion tuntumassa sijainnut Rengasbaari avattiin 11.1.1961. RKM-kokoelmat.
Torikadulla Hämeenaukion tuntumassa sijainnut Rengasbaari avattiin 11.1.1961. RKM-kokoelmat.
kantabaarit

Baareihin alkoi muodostua erityisesti 1960-luvun jälkeen selkeitä rajanvetoja eri nuorisoryhmien välillä. Ensimmäinen selkeä jako nuorisojoukkojen keskuudessa nähtiin 1960-luvulla poppareiden ja rasvisten eli raggareiden välillä. Baarit näyttelivät isoa roolia ryhmien erottautumisessa sillä Valion baari leimattiin ensisijaisesti oppikoululaistaustaisten poppareiden kantapaikaksi, kun sen sijaan Seurahuoneen alakerrassa sijainnut Katriina miellettiin ammattikoulutaustaisten rasvisten omaksi tilaksi.

Toisaalta vain pieni osa nuorisosta omaksui vahvasti jonkun nuorison alakulttuurin ja monella olikin kavereita yli koulutus-, musiikki- ja nuorisomuotirajojen. Tällöin eri baareissakin käytiin vapaasti aina eri kaveriporukan mieltymysten mukaan.

Katriina ja Valion Baari oli Teinien suosimia paikkoja [1960-luvun alkupuolella], joten niihin en yksin ajautunut, mutta kävin niissä sit ystävieni kanssa jotka kuuluivat Teineihin. (mies s. 1948)

Muistan kuinka järkyttyneitä olimme kun joukko amislaisia lampsi Valion baariin, sisälle asti – todella väärä paikka , mutta se edellä mainittu topakka täti ajoi joukon nopeasti ulos. (nainen s. 1953)

Raggarit eli rasvikset jotka kuuntelivat suomalaista tanssimusiikkia ja majailivat Katariina tai Vuorisen baareissa. Olivat pääasiassa amistolaisia tai kauppilaisia. Popparit tai hipit eli oppikoululaiset ja lukiolaiset. Valion baarissa ja Nuopparilla. Kuuluin itse tähän porukkaan. (nainen s. 1955)

Istuttiin Valionbaarissa, siellä kävi popparit, rasvikset kävi Katriinabaarissa. Grilli Kukonlaulussa käytiin kans aika usein ja kuunneltiin levyautomaatista musaa. ” Jos vielä oot vapaa”-biisi kuljettaa mut vieläkin aikamatkalle Grilli Kukonlauluun (nainen s. 1956)

Vuorisella oli kaikenlaisia nuoria. Valion porukka oli olevinaan vähän muita parempi (nainen s. 1957)

Tuulikki Alstan nuorisoromaanin "Vakavat Leikit" (1966) sivulle 23 on joku 1960-luvun lopulla kirjan lainannut kirjoittanut seuranhakuilmoituksen! Kirjan tapahtumapaikkana toimineen Katriina baarin sijaan kirjoittaja toivoo tapaamista Valion baarissa. Kirja Riihimäen kaupunginkirjasto.
Tuulikki Alstan nuorisoromaanin ”Vakavat Leikit” (1966) sivulle 23 on joku 1960-luvun lopulla kirjan lainannut kirjoittanut seuranhakuilmoituksen! Kirjan tapahtumapaikkana toimineen Katriina baarin sijaan kirjoittaja toivoo tapaamista Valion baarissa. Kirja Riihimäen kaupunginkirjasto.
keskioluen vapautuminen

Nuorison baareissa istuminen koki murroksen vuonna 1969, jolloin keskiolut vapautui myytäväksi myös elintarvikeliikkeissä ja A-oikeudet hankkineissa baareissa. Baarien luonne muuttuikin pian kahviloista enemmän aikuisille suunnatuiksi anniskeluravintoloiksi ja nuorten vilkas baarikulttuuri muuttui. Nuoret alkoivat viettää aikaa yhä enemmän kadulla ja erityisesti nuorille tarkoitetuissa tiloissa, kuten nuopparilla.

Kahviloissa vietettiin toki aikaa myös myöhempinä vuosikymmeninä. Esimerkiksi Pihviriihi oli erityisesti koulun jälkeen nuorten suosittu tapaamispaikka. Myös hampurilaisravintoloiden suosio alkoi 1990-luvun kuluessa kasvaa.

Pihviriihi oli päiväsaikaan suosittu tapaamispaikka, sillä istuttiin yhden kahvin äärellä tuntitolkulla. (nainen s. 1977)

14.4.1994 Torstai

And Pihvarissa ögen med T. Kahvi + munkki 8 mk. Käytiin kirjakaupassa, kirjastossa. Naurettiin… Joo. Illalla H:n kaa käytiin kaupungilla. Juteltiin henkeviä. (päiväkirja, yksityiskokoelma)

Vasta-avattuun mäkkiin mentiin niin, että yksi osti veden tai pirtelön ja koko porukka istui ympärillä. (nainen s. 1984)

Lisätietoa Riihimäen baareista:

Riihimäen 1960- ja 70-luvun baareja

Lisätietoa Riihimäen nuorten alakulttuureista eri vuosikymmeninä:

Nuorison alakulttuureja Riihimäellä

JAA!
SELAA MUITA PAIKKOJA!

frontpage